Puujärven kirkkain helmi

Heponiemen alue on kiinnostava poikkeuksellisen luonnon lisäksi myös historiansa vuoksi. Tammimetsän katveessa ovat viihtyneet niin kansallisvalokuvaajamme kuin diakonissat ja hiljaisuuden retriittien viettäjätkin.

Heponiemen historiaa

Heponiemen alue on kiinnostava luonnon lisäksi myös historiansa vuoksi: Kansallisvalokuvaajamme Into Konrad Inha (1865-1930) osti Pipolan tilan hevoshaan vuonna 1902 ihastuttuaan paikan luonnon kauneuteen. Inhan mukaan alue oli ”puujärven kirkkain helmi”. Inha lumoutui erityisesti alueen kauniista, vanhoista tammimetsistä sekä Puujärven kirkkaista vesistä. Inhan kodikseen rakennuttama Maisterin Mökki löytyy alueelta edelleen, ja vieraamme voivat tutustua siihen kävelyretkillään. Kesällä 2023 Maisterin Mökki muutetaan pysyväksi näyttelyksi.

Vuonna 1905 Inha myi Heponiemen kamreeri Juho Ennolan perheelle. Rouva Hildi Ennola oli diakonissa-aatteen vahva kannattaja ja diakonissat pääsivät Heponiemeen lepäämään lomillaan jo hänen elinaikanaan. Iltala rakennettiinkin juuri Hildin vanhuudenkodiksi, kun diakonissat muuttivat Heponiemen päärakennukseen. Diakonissalaitos otti alueen kokonaan haltuunsa Hildi Ennolan kuoltua 1929. Diakonissojen piti tuohon aikaan olla naimattomia, joten perheitä ei Heponiemessä nähty. Tilaa tarvittiin kuitenkin jatkuvasti lisää, joten diakonissat rakensivat itse pieneiä mökkejä, joista ovat edelleen jäljellä mm. Ainola, Mäkitupa ja Pirtti. Sotien aikana rakennukset ja alue toimivat karjalais- ja inkeriläisevakkojen pakolaiskeskuksena.

Heponiemen Hiljaisuuden Keskus toimi diakonissalaitoksen alaisena vuodet 1995-2018. Tuona aikana rakennettiin Kappeli ja Ennola, ja alueella järjestettiin hiljaisuuden retriittejä ja -kursseja. Paikan rauha soveltuu hienosti hiljentymiseen ja rauhoittumiseen.

Heponiemi tänään

Tammikuussa 2022 Heponiemen osti Mikael Hed. Nyt Villa Heponiemeä rakennetaan kokonaisvaltaiseksi hyvinvointi- ja luontokohteeksi suurella sydämellä, paikan menneisyyttä kunnioittaen. Haluamme vaalia yhteyttä luontoon ja menneisyyteen sekä tarjota ihmisille mahdollisuuden löytää yhteyden toisiinsa ja itseensä tässä poikkeuksellisessa ympäristössä.